Puhevammaisuus

Puhevammaisella henkilöllä tarkoitetaan kuulevaa henkilöä, joka ei pysty asioimaan, viestimään ajatuksiaan tai vastaanottamaan tietoa puhutun kielen avulla.

Puheilmaisu ja puheen ymmärtäminen ovat useiden osatekijöiden tuloksia, ja siksi ne ovat herkkiä häiriöille. Puhe tai sen ymmärtäminen voivat olla eri syistä puutteellisia tai puuttua kokonaan, joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Puhetta voi vaikeuttaa esimerkiksi CP-vamma, kehitysvammat, erilaiset neurologiset sairaudet ja häiriöt, kuten lasten kehitykselliset kielihäiriöt, MS- ja ALS-tauti, aivoverenkierron häiriöt ja aivovammat.

Lue lisää puhevammaisuudesta Papunetista

Jokaisella on oikeus kommunikointiin

Jokaisella on oikeus puhua ja ilmaista itseään. Toimiva kommunikointi mahdollistaa ymmärretyksi tulemisen.  Vuorovaikutus ja kommunikointi ympäristön ihmisten kanssa kuuluvat ihmisoikeuksiimme ja ovat siksi loukkaamattomia.

Jos puhuminen ei suju, on mahdollista löytää kommunikointikeinoja, jotka täydentävät, tukevat tai korvaavat puhetta. Näiden avulla tuetaan myös puheen ymmärtämistä sekä vahvistetaan puhevammaisen henkilön vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa.

On tärkeää, että muut ihmiset rohkaisevat puhevammaista ihmistä kommunikoimaan hänelle mahdollisilla keinoilla. Keskustelukumppaneiden tulisikin käyttää samoja menetelmiä puheensa rinnalla. Kun käytämme yhteisiä kommunikointikeinoja puhevammaisen ihmisen kanssa, näytämme hänelle että ne ovat hyväksyttävä tapa kommunikoida.

Lue lisää puhetta korvaavasta kommunikoinnista Papunetista

Kommunikoinnin apuvälineet

Eri tilanteisiin tarvitaan erilaisia kommunikointikeinoja ja -apuvälineitä. Apuvälineen valinta edellyttää aina yksilöllistä arviointia. Kommunikoinnin apuvälineen soveltuvuuteen vaikuttaa apuvälineen käyttäjän toimintakyky ja kielelliset taidot, kommunikointitarpeet ja -ympäristö, sekä välineen ominaisuudet. Kommunikoinnin apuvälineen avulla helpotetaan puhevammaisen henkilön ilmaisua ja tuetaan ymmärtämistä.

Apuväline voi olla pelkkä laite, jonka avulla viestit välitetään. Usein se on kuitenkin yhdistelmä viesteistä tai sanastosta ja välineestä. Sanasto koostuu niistä ilmauksista, joita henkilö kommunikoidessaan tarvitsee. Ilmaisut voidaan esittää konkreettisilla esineillä, kuvilla, bliss-symboleilla, kirjaimilla, sanoilla tai lauseilla. Väline viestin kertomiseen voi olla manuaalinen kommunikointitaulu tai -kansio, tai tekninen kommunikointilaite kuten älypuhelin, tietokone tai puhelaite, jotka tulostavat viestin tarvittaessa ääneen puhesynteesin avulla.

Lue lisää kommunikoinnin apuvälineistä Papunetista